A-
A+
Alivakuuttaminen on yrittäjien keskuudessa yleinen ongelma, ja siihen syyllistyvät alaan katsomatta sekä pienet että isot YEL-velvolliset. Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan noin joka kolmas yrittäjä maksaa YEL:iä liian vähän.
Eläketurvakeskus valvoo vakuuttamista eri rekistereiden avulla. Alivakuuttamista kuitenkin on vaikea osoittaa, sillä YEL-työtulo määräytyy yrittäjän työpanoksen, ei liikevaihdon tai verotettavan tulon perusteella. Yrittäjä määrittelee itse työpanoksensa arvon, ja se määritellään säästösyistä usein reilusti alakanttiin.
Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Suomen Yrittäjistä muistuttaa, ettei yrittäjä saa minimimaksuilla minkäänlaista ansiosidonnaista turvaa.
–Jos maksaa alimmalla työtulotasolla YELiä, siitä hyötyy vain järjestelmä. Pitäisi muistaa, ettei YEL ole pelkästään vanhuuseläketurva, vaan sen perusteella määräytyy yrittäjän koko sosiaaliturva: perhe-etuudet, sairauspäiväraha, työttömyysturva ja työkyvyttömyyseläketurva.
–Kun yrittäjä makuuttaa YELiään alarajalla, hän maksaa lähes 2000 euroa vuodessa, muttei käytännössä saa yhtään parempaa turvaa kuin mitä perusturva on. Yksi järjestön tavoite onkin alarajan korottaminen sellaiselle tasolle, että yrittäjä hyötyisi YEListä, toteaa Hellsten.
Minimityötulon mukaan maksetulla YELillä yrittäjälle kertyy nykylaskureiden mukaan kuukausieläkettä vain vaivaiset 343,9 euroa, vaikka hän olisi maksanut YEL-eläkettä itselleen 30 vuotta. Takuueläke on 746 euroa, ja sen saa, vaikkei olisi tehnyt eläessään päivääkään työtä.
–Jotta vanhuuseläke kertyisi takuueläkettä isommaksi, YEL-työtulon tulisi olla lähempänä 20.000 euroa.
YEL-työtulon alaraja on 7.502 euroa vuodessa, eli jos yrittäjän työtulo on yli 7.502 euroa, hänen on vakuutettava yrittäjätoimintansa. Oikeus työttömyysturvaan syntyy, jos työtulo on vähintään 12.325 euroa. Osa-aikaeläkkeeseen taas syntyy oikeus, jos keskimääräinen työtulo on eläkkeen alkamisvuodelta tai sitä edeltävältä viideltä vuodelta 15.004 euroa.
–Usein yrittäjät ajattelevat, että myydään yritys pois ja eletään sillä. Näinä aikoina se ei kuitenkaan ole se paras ja varmin keino, sillä jatkajaa voi olla vaikea löytää, ja pienissä yrityksissä yrityksen arvo perustuu usein yrittäjän osaamiseen, muistuttaa Hellsten.
Yrittäjät hakevat vanhuudenturvaa myös sijoittamalla varoja asunto-osakkeisiin ja rahastoihin. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio on yrittäjien keskuudessa edelleen vahva. Tuotepäällikkö Markus Petälä Henki-Fenniasta kertoo, että eläkevakuutuksella pyritään kompensoimaan kokonaiseläketurvaan syntynyttä vajetta.
–Yksilöllisen eläkevakuutuksen sijaan ratkaisuksi on monessa tapauksessa valittu yrityksen ottama ryhmäeläkevakuutus. Aiemmin ryhmäeläkevakuutuksia käytettiin esimerkiksi koko henkilökunnan vakuuttamiseen ja eläkeiän varhentamiseen. Nykyään vakuutuksen avulla pyritään sitouttamaan ja kannustamaan yrityksen avainhenkilöitä, mukaan lukien omistajayrittäjät itse.
Ekonimisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä on sitä mieltä, että yrittäjän on järkevää hoitaa eläketurvansa ensisijaisesti YEL-vakuutuksella.
–Koska YEL on lakisääteinen ja se on joka tapauksessa oltava, kannattaa hankkia eläketurva sitä kautta ja huolehtia, että työtulo on oikea ja realistinen. Ei ole järkevää pitää päällekkäin montaa järjestelmää.
Miksi yrittäjä säästää YEL:issä?
Yrittäjät selittävät YEL-vakuutuksensa alhaisuutta säästösyillä. Kehityspäällikkö Markus Palomurto Eläketurvakeskuksesta kertoo, että yrittäjillä voi myös olla aitoja maksuvaikeuksia, jolloin taso pidetään mahdollisimman alhaalla tai minimissä.
–Toki on myös niitä tilanteita, että työtulo on alun perin ollut oikealla tasolla, mutta yritystoiminnan kasvettua se on jäänyt päivittämättä. Moni yrittäjä jatkaa samalla työtulotasolla, vaikka olisi perusteltua nostaa tasoa.
YEL-velvollisten joukossa on myös paljon esimerkiksi lääkäreitä, jotka työskentelevät sivutoimisina yrittäjinä. Heille palkkatyö kartuttaa hyvää sosiaaliturvaa, eikä työtuloa siksi pidetä työpanoksen edellyttämällä tasolla.
–Sitten on paljon niitä, joita eläketurva ei edes kiinnosta. 30-40-vuotiaana ihminen ei ajattele, miten tulee toimeen eläkeiässä. Tutkimusten mukaan omaa ja muiden ikääntymistä alkaa hahmottaa vasta 50-vuotiaana. Silloinkin vielä tahtoo unohtua, että elämässä voi sattua myös ikävämpiä asioita, kuten työkyvyttömyyttä tai perhe-eläketilanteita. Liian alhainen työtulo kostautuu myös niissä tapauksissa, toteaa Palomurto.
Hän tietää tilanteita, joissa työkyvyttömyys on kohdannut nuorta yrittäjää: YEL-työtulo on ollut alhainen, ja loppuelämän eläke on määräytynyt sen mukaisesti.
Palomurto on sitä mieltä, että YEL-maksuissa pihistely on vääränlaista säästämistä.
–Ensin kannattaa huolehtia YEL oikealle tasolle ja vasta sen jälkeen miettiä, haluaako lisäksi riskiluonteisempaa sijoitusta.
Hän kuulee yrittäjien välillä kritisoivan YEL-vakuutusmaksujen suuruutta. Ne eivät kuitenkaan ole suurempia kuin työntekijöiden palkoista maksettavat eläkemaksut.
–Tietysti, kun maksu menee omasta kassasta, se on usein ensimmäinen meno, jota voi säädellä.
PIRJO LATVA-MANTILA
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
A-
A+
Alivakuuttaminen on yrittäjien keskuudessa yleinen ongelma, ja siihen syyllistyvät alaan katsomatta sekä pienet että isot YEL-velvolliset. Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan noin joka kolmas yrittäjä maksaa YEL:iä liian vähän.
Eläketurvakeskus valvoo vakuuttamista eri rekistereiden avulla. Alivakuuttamista kuitenkin on vaikea osoittaa, sillä YEL-työtulo määräytyy yrittäjän työpanoksen, ei liikevaihdon tai verotettavan tulon perusteella. Yrittäjä määrittelee itse työpanoksensa arvon, ja se määritellään säästösyistä usein reilusti alakanttiin.
Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Suomen Yrittäjistä muistuttaa, ettei yrittäjä saa minimimaksuilla minkäänlaista ansiosidonnaista turvaa.
–Jos maksaa alimmalla työtulotasolla YELiä, siitä hyötyy vain järjestelmä. Pitäisi muistaa, ettei YEL ole pelkästään vanhuuseläketurva, vaan sen perusteella määräytyy yrittäjän koko sosiaaliturva: perhe-etuudet, sairauspäiväraha, työttömyysturva ja työkyvyttömyyseläketurva.
–Kun yrittäjä makuuttaa YELiään alarajalla, hän maksaa lähes 2000 euroa vuodessa, muttei käytännössä saa yhtään parempaa turvaa kuin mitä perusturva on. Yksi järjestön tavoite onkin alarajan korottaminen sellaiselle tasolle, että yrittäjä hyötyisi YEListä, toteaa Hellsten.
Minimityötulon mukaan maksetulla YELillä yrittäjälle kertyy nykylaskureiden mukaan kuukausieläkettä vain vaivaiset 343,9 euroa, vaikka hän olisi maksanut YEL-eläkettä itselleen 30 vuotta. Takuueläke on 746 euroa, ja sen saa, vaikkei olisi tehnyt eläessään päivääkään työtä.
–Jotta vanhuuseläke kertyisi takuueläkettä isommaksi, YEL-työtulon tulisi olla lähempänä 20.000 euroa.
YEL-työtulon alaraja on 7.502 euroa vuodessa, eli jos yrittäjän työtulo on yli 7.502 euroa, hänen on vakuutettava yrittäjätoimintansa. Oikeus työttömyysturvaan syntyy, jos työtulo on vähintään 12.325 euroa. Osa-aikaeläkkeeseen taas syntyy oikeus, jos keskimääräinen työtulo on eläkkeen alkamisvuodelta tai sitä edeltävältä viideltä vuodelta 15.004 euroa.
–Usein yrittäjät ajattelevat, että myydään yritys pois ja eletään sillä. Näinä aikoina se ei kuitenkaan ole se paras ja varmin keino, sillä jatkajaa voi olla vaikea löytää, ja pienissä yrityksissä yrityksen arvo perustuu usein yrittäjän osaamiseen, muistuttaa Hellsten.
Yrittäjät hakevat vanhuudenturvaa myös sijoittamalla varoja asunto-osakkeisiin ja rahastoihin. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio on yrittäjien keskuudessa edelleen vahva. Tuotepäällikkö Markus Petälä Henki-Fenniasta kertoo, että eläkevakuutuksella pyritään kompensoimaan kokonaiseläketurvaan syntynyttä vajetta.
–Yksilöllisen eläkevakuutuksen sijaan ratkaisuksi on monessa tapauksessa valittu yrityksen ottama ryhmäeläkevakuutus. Aiemmin ryhmäeläkevakuutuksia käytettiin esimerkiksi koko henkilökunnan vakuuttamiseen ja eläkeiän varhentamiseen. Nykyään vakuutuksen avulla pyritään sitouttamaan ja kannustamaan yrityksen avainhenkilöitä, mukaan lukien omistajayrittäjät itse.
Ekonimisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä on sitä mieltä, että yrittäjän on järkevää hoitaa eläketurvansa ensisijaisesti YEL-vakuutuksella.
–Koska YEL on lakisääteinen ja se on joka tapauksessa oltava, kannattaa hankkia eläketurva sitä kautta ja huolehtia, että työtulo on oikea ja realistinen. Ei ole järkevää pitää päällekkäin montaa järjestelmää.
Miksi yrittäjä säästää YEL:issä?
Yrittäjät selittävät YEL-vakuutuksensa alhaisuutta säästösyillä. Kehityspäällikkö Markus Palomurto Eläketurvakeskuksesta kertoo, että yrittäjillä voi myös olla aitoja maksuvaikeuksia, jolloin taso pidetään mahdollisimman alhaalla tai minimissä.
–Toki on myös niitä tilanteita, että työtulo on alun perin ollut oikealla tasolla, mutta yritystoiminnan kasvettua se on jäänyt päivittämättä. Moni yrittäjä jatkaa samalla työtulotasolla, vaikka olisi perusteltua nostaa tasoa.
YEL-velvollisten joukossa on myös paljon esimerkiksi lääkäreitä, jotka työskentelevät sivutoimisina yrittäjinä. Heille palkkatyö kartuttaa hyvää sosiaaliturvaa, eikä työtuloa siksi pidetä työpanoksen edellyttämällä tasolla.
–Sitten on paljon niitä, joita eläketurva ei edes kiinnosta. 30-40-vuotiaana ihminen ei ajattele, miten tulee toimeen eläkeiässä. Tutkimusten mukaan omaa ja muiden ikääntymistä alkaa hahmottaa vasta 50-vuotiaana. Silloinkin vielä tahtoo unohtua, että elämässä voi sattua myös ikävämpiä asioita, kuten työkyvyttömyyttä tai perhe-eläketilanteita. Liian alhainen työtulo kostautuu myös niissä tapauksissa, toteaa Palomurto.
Hän tietää tilanteita, joissa työkyvyttömyys on kohdannut nuorta yrittäjää: YEL-työtulo on ollut alhainen, ja loppuelämän eläke on määräytynyt sen mukaisesti.
Palomurto on sitä mieltä, että YEL-maksuissa pihistely on vääränlaista säästämistä.
–Ensin kannattaa huolehtia YEL oikealle tasolle ja vasta sen jälkeen miettiä, haluaako lisäksi riskiluonteisempaa sijoitusta.
Hän kuulee yrittäjien välillä kritisoivan YEL-vakuutusmaksujen suuruutta. Ne eivät kuitenkaan ole suurempia kuin työntekijöiden palkoista maksettavat eläkemaksut.
–Tietysti, kun maksu menee omasta kassasta, se on usein ensimmäinen meno, jota voi säädellä.
PIRJO LATVA-MANTILA
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
A-
A+
Alivakuuttaminen on yrittäjien keskuudessa yleinen ongelma, ja siihen syyllistyvät alaan katsomatta sekä pienet että isot YEL-velvolliset. Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan noin joka kolmas yrittäjä maksaa YEL:iä liian vähän.
Eläketurvakeskus valvoo vakuuttamista eri rekistereiden avulla. Alivakuuttamista kuitenkin on vaikea osoittaa, sillä YEL-työtulo määräytyy yrittäjän työpanoksen, ei liikevaihdon tai verotettavan tulon perusteella. Yrittäjä määrittelee itse työpanoksensa arvon, ja se määritellään säästösyistä usein reilusti alakanttiin.
Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Suomen Yrittäjistä muistuttaa, ettei yrittäjä saa minimimaksuilla minkäänlaista ansiosidonnaista turvaa.
–Jos maksaa alimmalla työtulotasolla YELiä, siitä hyötyy vain järjestelmä. Pitäisi muistaa, ettei YEL ole pelkästään vanhuuseläketurva, vaan sen perusteella määräytyy yrittäjän koko sosiaaliturva: perhe-etuudet, sairauspäiväraha, työttömyysturva ja työkyvyttömyyseläketurva.
–Kun yrittäjä makuuttaa YELiään alarajalla, hän maksaa lähes 2000 euroa vuodessa, muttei käytännössä saa yhtään parempaa turvaa kuin mitä perusturva on. Yksi järjestön tavoite onkin alarajan korottaminen sellaiselle tasolle, että yrittäjä hyötyisi YEListä, toteaa Hellsten.
Minimityötulon mukaan maksetulla YELillä yrittäjälle kertyy nykylaskureiden mukaan kuukausieläkettä vain vaivaiset 343,9 euroa, vaikka hän olisi maksanut YEL-eläkettä itselleen 30 vuotta. Takuueläke on 746 euroa, ja sen saa, vaikkei olisi tehnyt eläessään päivääkään työtä.
–Jotta vanhuuseläke kertyisi takuueläkettä isommaksi, YEL-työtulon tulisi olla lähempänä 20.000 euroa.
YEL-työtulon alaraja on 7.502 euroa vuodessa, eli jos yrittäjän työtulo on yli 7.502 euroa, hänen on vakuutettava yrittäjätoimintansa. Oikeus työttömyysturvaan syntyy, jos työtulo on vähintään 12.325 euroa. Osa-aikaeläkkeeseen taas syntyy oikeus, jos keskimääräinen työtulo on eläkkeen alkamisvuodelta tai sitä edeltävältä viideltä vuodelta 15.004 euroa.
–Usein yrittäjät ajattelevat, että myydään yritys pois ja eletään sillä. Näinä aikoina se ei kuitenkaan ole se paras ja varmin keino, sillä jatkajaa voi olla vaikea löytää, ja pienissä yrityksissä yrityksen arvo perustuu usein yrittäjän osaamiseen, muistuttaa Hellsten.
Yrittäjät hakevat vanhuudenturvaa myös sijoittamalla varoja asunto-osakkeisiin ja rahastoihin. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio on yrittäjien keskuudessa edelleen vahva. Tuotepäällikkö Markus Petälä Henki-Fenniasta kertoo, että eläkevakuutuksella pyritään kompensoimaan kokonaiseläketurvaan syntynyttä vajetta.
–Yksilöllisen eläkevakuutuksen sijaan ratkaisuksi on monessa tapauksessa valittu yrityksen ottama ryhmäeläkevakuutus. Aiemmin ryhmäeläkevakuutuksia käytettiin esimerkiksi koko henkilökunnan vakuuttamiseen ja eläkeiän varhentamiseen. Nykyään vakuutuksen avulla pyritään sitouttamaan ja kannustamaan yrityksen avainhenkilöitä, mukaan lukien omistajayrittäjät itse.
Ekonimisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä on sitä mieltä, että yrittäjän on järkevää hoitaa eläketurvansa ensisijaisesti YEL-vakuutuksella.
–Koska YEL on lakisääteinen ja se on joka tapauksessa oltava, kannattaa hankkia eläketurva sitä kautta ja huolehtia, että työtulo on oikea ja realistinen. Ei ole järkevää pitää päällekkäin montaa järjestelmää.
Miksi yrittäjä säästää YEL:issä?
Yrittäjät selittävät YEL-vakuutuksensa alhaisuutta säästösyillä. Kehityspäällikkö Markus Palomurto Eläketurvakeskuksesta kertoo, että yrittäjillä voi myös olla aitoja maksuvaikeuksia, jolloin taso pidetään mahdollisimman alhaalla tai minimissä.
–Toki on myös niitä tilanteita, että työtulo on alun perin ollut oikealla tasolla, mutta yritystoiminnan kasvettua se on jäänyt päivittämättä. Moni yrittäjä jatkaa samalla työtulotasolla, vaikka olisi perusteltua nostaa tasoa.
YEL-velvollisten joukossa on myös paljon esimerkiksi lääkäreitä, jotka työskentelevät sivutoimisina yrittäjinä. Heille palkkatyö kartuttaa hyvää sosiaaliturvaa, eikä työtuloa siksi pidetä työpanoksen edellyttämällä tasolla.
–Sitten on paljon niitä, joita eläketurva ei edes kiinnosta. 30-40-vuotiaana ihminen ei ajattele, miten tulee toimeen eläkeiässä. Tutkimusten mukaan omaa ja muiden ikääntymistä alkaa hahmottaa vasta 50-vuotiaana. Silloinkin vielä tahtoo unohtua, että elämässä voi sattua myös ikävämpiä asioita, kuten työkyvyttömyyttä tai perhe-eläketilanteita. Liian alhainen työtulo kostautuu myös niissä tapauksissa, toteaa Palomurto.
Hän tietää tilanteita, joissa työkyvyttömyys on kohdannut nuorta yrittäjää: YEL-työtulo on ollut alhainen, ja loppuelämän eläke on määräytynyt sen mukaisesti.
Palomurto on sitä mieltä, että YEL-maksuissa pihistely on vääränlaista säästämistä.
–Ensin kannattaa huolehtia YEL oikealle tasolle ja vasta sen jälkeen miettiä, haluaako lisäksi riskiluonteisempaa sijoitusta.
Hän kuulee yrittäjien välillä kritisoivan YEL-vakuutusmaksujen suuruutta. Ne eivät kuitenkaan ole suurempia kuin työntekijöiden palkoista maksettavat eläkemaksut.
–Tietysti, kun maksu menee omasta kassasta, se on usein ensimmäinen meno, jota voi säädellä.
PIRJO LATVA-MANTILA
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
PL 50
61301 Kurikka
puh (06) 4515 500, fax (06) 4515 532
Arja Hissa
050 551605
arja.hissa[a]kurikka-lehti.fi