A-
A+
Mikko Rintala ja Esko Vainionpää tarjoavat yrityksille ja yhteisöille työturvallisuus- ja pelastusalan asiantuntijapalveluita. Molemmilla yrittäjillä on pitkä kokemus työ- ja tilaturvallisuuden kehittämisestä ja johtamisesta.
”Työturvallisuus on tuottava sijoitus”. Tähän lauseeseen tiivistyy seinäjokelaisen Safeco Oy:n sanoma ja toiminta-ajatus. Myös sanat ”riskinarviointi” ja ”työhyvinvointi” toistuvat Safecoa luotsaavien Mikko Rintalan ja Esko Vainionpään puheissa.
Työturvallisuus- ja pelastusalan asiantuntijapalveluita tarjoava Safeco aloitti toimintansa 1,5 vuotta sitten. Yrityksen syntysanat lausuttiin jo vuosia sitten, kun insinöörit Rintala ja Vainionpää työskentelivät saman työnantajan palveluksessa.
Molemmilla yrittäjillä on pitkä kokemus työ- ja tilaturvallisuuden kehittämisestä ja johtamisesta. Rintala ja Vainionpää ovat myös hoitaneet työsuojelupäällikön tehtäviä sekä oman toimen ohessa että päätoimisesti. Niinpä he päättelivät, että työturvallisuusasioiden ulkoistaminen olisi yrityksissä enemmän kuin järkevää.
–Jos viidenkymmenen hengen yrityksessä toimitusjohtaja vastaa sivutoimisesti työsuojelupäällikön tehtävistä, monet asiat jäävät helposti hoitamatta. Lakimuutoksia ja uusia säädöksiä tulee koko ajan, ja niitä on lähes mahdotonta hoitaa sivutoimisesti.
–Vastuuta työturvallisuudesta ei voi ulkoistaa, mutta me autamme kehittämään sitä. Näin johtajien aikaa säästyy oman substanssin hoitamiseen, toteaa yrittäjäkaksikko, joka seuraa asiakkaidensa puolesta jatkuvasti noin 150 säädöksen tilaa.
Perusajatuksena on yritysten turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Vaikka asiat ovat käytännönläheisiä, muutos lähtee aina asenteista.
Työturvallisuudesta puhuttaessa kaiken perusta on riskien arviointi. Kun yrityksen toimintaan ja turvallisuuteen liittyvät riskit tiedetään, niihin myös voidaan vaikuttaa.
–On olemassa tapauksia, joissa riskit on kartoitettu, mutta mappi on sen jälkeen siirretty hyllyyn ja korjaavat toimenpiteet ovat jääneet tekemättä. Tapaturmien ja sairauslomien väheneminen on sekä yrityksen että työntekijöiden etu ja sillä saavutetaan merkittäviä säästöjä. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä omastakin maakunnastamme, kertoo Vainionpää.
Työturvallisuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä, vaikkei työhyvinvoinnista lailla säädetäkään. Työhyvinvointiin satsattu raha palautuu Rintalan ja Vainionpään mukaan Suomessa 10-20-kertaisesti takaisin yritykseen. Amerikassa vastaava luku on 18-47.
Työturvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat samoja kaikissa yrityksissä toimialasta riippumatta. Kyse on pohjimmiltaan johtamis- ja toimintakulttuurista.
Tulokset eivät näy saman tien, vaan vasta vuosien päässä.
–Varmin tapa saada yrityksen työturvallisuusasiat nopeasti kuntoon on myydä yritys isolle jenkkifirmalle, heittää Vainionpää.
Hänen mukaansa yrityksessä kuin yrityksessä on mahdollisuus päästä kokonaan eroon työtapaturmista.
–Siihen ei monikaan usko, mutta se on täysin mahdollista. Miksi pitää sattua vahinkoja? Eihän kukaan halua olla se, joka teloo tai loukkaa itsensä.
Safecosta saa apua yrityksen turvatason kartoitukseen ja riskinarviointiin. Vainionpää ja Rintala tekevät myös työsuojelun toimintaohjelmia, jotka ovat lakisääteisiä vähintään yhden vieraan työntekijän yrityksissä. Niinikään he laativat pelastussuunnitelmia ennaltaehkäisemään onnettomuuksia ja kouluttavat yritysten henkilöstöä turvallisuusosaamisessa.
Työhyvinvointia joka päivä
–Monesti ajatellaan, että työhyvinvointiin satsaaminen on pohjaton kaivo, johon vain syydetään rahaa. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että työhyvinvointi syntyy jokapäiväisestä tekemisestä, työilmapiiristä, vastuunkantamisesta ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksista, luettelee Rintala.
Työhyvinvointi luodaan Vainionpään mukaan työpaikalla, ei kertaluontoisissa tykytapahtumissa.
–Kun ruvetaan puhumaan työhyvinvoinnista, ajatus kääntyy helposti sauvakävelyyn ja työpaikan tykytapahtumiin, mutta me uskomme siihen, että työhyvinvointi syntyy työpaikalla ja sisäisestä motivaatiosta – siitä, että työ tuntuu merkityksellistä. Tärkeää on itsemääräämisoikeus, eli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Samoin työntekijällä pitää olla mahdollisuus hyödyntää osaamistaan ja oppia uutta.
Sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista aiheutuva tekemätön työ käy yrityksille kalliiksi. Onnistuneella työkykyjohtamisella yrityksen on laskettu säästävän jopa 1000 euroa per työntekijä joka vuosi.
PIRJO LATVA-MANTILA
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
A-
A+
Mikko Rintala ja Esko Vainionpää tarjoavat yrityksille ja yhteisöille työturvallisuus- ja pelastusalan asiantuntijapalveluita. Molemmilla yrittäjillä on pitkä kokemus työ- ja tilaturvallisuuden kehittämisestä ja johtamisesta.
”Työturvallisuus on tuottava sijoitus”. Tähän lauseeseen tiivistyy seinäjokelaisen Safeco Oy:n sanoma ja toiminta-ajatus. Myös sanat ”riskinarviointi” ja ”työhyvinvointi” toistuvat Safecoa luotsaavien Mikko Rintalan ja Esko Vainionpään puheissa.
Työturvallisuus- ja pelastusalan asiantuntijapalveluita tarjoava Safeco aloitti toimintansa 1,5 vuotta sitten. Yrityksen syntysanat lausuttiin jo vuosia sitten, kun insinöörit Rintala ja Vainionpää työskentelivät saman työnantajan palveluksessa.
Molemmilla yrittäjillä on pitkä kokemus työ- ja tilaturvallisuuden kehittämisestä ja johtamisesta. Rintala ja Vainionpää ovat myös hoitaneet työsuojelupäällikön tehtäviä sekä oman toimen ohessa että päätoimisesti. Niinpä he päättelivät, että työturvallisuusasioiden ulkoistaminen olisi yrityksissä enemmän kuin järkevää.
–Jos viidenkymmenen hengen yrityksessä toimitusjohtaja vastaa sivutoimisesti työsuojelupäällikön tehtävistä, monet asiat jäävät helposti hoitamatta. Lakimuutoksia ja uusia säädöksiä tulee koko ajan, ja niitä on lähes mahdotonta hoitaa sivutoimisesti.
–Vastuuta työturvallisuudesta ei voi ulkoistaa, mutta me autamme kehittämään sitä. Näin johtajien aikaa säästyy oman substanssin hoitamiseen, toteaa yrittäjäkaksikko, joka seuraa asiakkaidensa puolesta jatkuvasti noin 150 säädöksen tilaa.
Perusajatuksena on yritysten turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Vaikka asiat ovat käytännönläheisiä, muutos lähtee aina asenteista.
Työturvallisuudesta puhuttaessa kaiken perusta on riskien arviointi. Kun yrityksen toimintaan ja turvallisuuteen liittyvät riskit tiedetään, niihin myös voidaan vaikuttaa.
–On olemassa tapauksia, joissa riskit on kartoitettu, mutta mappi on sen jälkeen siirretty hyllyyn ja korjaavat toimenpiteet ovat jääneet tekemättä. Tapaturmien ja sairauslomien väheneminen on sekä yrityksen että työntekijöiden etu ja sillä saavutetaan merkittäviä säästöjä. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä omastakin maakunnastamme, kertoo Vainionpää.
Työturvallisuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä, vaikkei työhyvinvoinnista lailla säädetäkään. Työhyvinvointiin satsattu raha palautuu Rintalan ja Vainionpään mukaan Suomessa 10-20-kertaisesti takaisin yritykseen. Amerikassa vastaava luku on 18-47.
Työturvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat samoja kaikissa yrityksissä toimialasta riippumatta. Kyse on pohjimmiltaan johtamis- ja toimintakulttuurista.
Tulokset eivät näy saman tien, vaan vasta vuosien päässä.
–Varmin tapa saada yrityksen työturvallisuusasiat nopeasti kuntoon on myydä yritys isolle jenkkifirmalle, heittää Vainionpää.
Hänen mukaansa yrityksessä kuin yrityksessä on mahdollisuus päästä kokonaan eroon työtapaturmista.
–Siihen ei monikaan usko, mutta se on täysin mahdollista. Miksi pitää sattua vahinkoja? Eihän kukaan halua olla se, joka teloo tai loukkaa itsensä.
Safecosta saa apua yrityksen turvatason kartoitukseen ja riskinarviointiin. Vainionpää ja Rintala tekevät myös työsuojelun toimintaohjelmia, jotka ovat lakisääteisiä vähintään yhden vieraan työntekijän yrityksissä. Niinikään he laativat pelastussuunnitelmia ennaltaehkäisemään onnettomuuksia ja kouluttavat yritysten henkilöstöä turvallisuusosaamisessa.
Työhyvinvointia joka päivä
–Monesti ajatellaan, että työhyvinvointiin satsaaminen on pohjaton kaivo, johon vain syydetään rahaa. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että työhyvinvointi syntyy jokapäiväisestä tekemisestä, työilmapiiristä, vastuunkantamisesta ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksista, luettelee Rintala.
Työhyvinvointi luodaan Vainionpään mukaan työpaikalla, ei kertaluontoisissa tykytapahtumissa.
–Kun ruvetaan puhumaan työhyvinvoinnista, ajatus kääntyy helposti sauvakävelyyn ja työpaikan tykytapahtumiin, mutta me uskomme siihen, että työhyvinvointi syntyy työpaikalla ja sisäisestä motivaatiosta – siitä, että työ tuntuu merkityksellistä. Tärkeää on itsemääräämisoikeus, eli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Samoin työntekijällä pitää olla mahdollisuus hyödyntää osaamistaan ja oppia uutta.
Sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista aiheutuva tekemätön työ käy yrityksille kalliiksi. Onnistuneella työkykyjohtamisella yrityksen on laskettu säästävän jopa 1000 euroa per työntekijä joka vuosi.
PIRJO LATVA-MANTILA
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
A-
A+
Mikko Rintala ja Esko Vainionpää tarjoavat yrityksille ja yhteisöille työturvallisuus- ja pelastusalan asiantuntijapalveluita. Molemmilla yrittäjillä on pitkä kokemus työ- ja tilaturvallisuuden kehittämisestä ja johtamisesta.
”Työturvallisuus on tuottava sijoitus”. Tähän lauseeseen tiivistyy seinäjokelaisen Safeco Oy:n sanoma ja toiminta-ajatus. Myös sanat ”riskinarviointi” ja ”työhyvinvointi” toistuvat Safecoa luotsaavien Mikko Rintalan ja Esko Vainionpään puheissa.
Työturvallisuus- ja pelastusalan asiantuntijapalveluita tarjoava Safeco aloitti toimintansa 1,5 vuotta sitten. Yrityksen syntysanat lausuttiin jo vuosia sitten, kun insinöörit Rintala ja Vainionpää työskentelivät saman työnantajan palveluksessa.
Molemmilla yrittäjillä on pitkä kokemus työ- ja tilaturvallisuuden kehittämisestä ja johtamisesta. Rintala ja Vainionpää ovat myös hoitaneet työsuojelupäällikön tehtäviä sekä oman toimen ohessa että päätoimisesti. Niinpä he päättelivät, että työturvallisuusasioiden ulkoistaminen olisi yrityksissä enemmän kuin järkevää.
–Jos viidenkymmenen hengen yrityksessä toimitusjohtaja vastaa sivutoimisesti työsuojelupäällikön tehtävistä, monet asiat jäävät helposti hoitamatta. Lakimuutoksia ja uusia säädöksiä tulee koko ajan, ja niitä on lähes mahdotonta hoitaa sivutoimisesti.
–Vastuuta työturvallisuudesta ei voi ulkoistaa, mutta me autamme kehittämään sitä. Näin johtajien aikaa säästyy oman substanssin hoitamiseen, toteaa yrittäjäkaksikko, joka seuraa asiakkaidensa puolesta jatkuvasti noin 150 säädöksen tilaa.
Perusajatuksena on yritysten turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Vaikka asiat ovat käytännönläheisiä, muutos lähtee aina asenteista.
Työturvallisuudesta puhuttaessa kaiken perusta on riskien arviointi. Kun yrityksen toimintaan ja turvallisuuteen liittyvät riskit tiedetään, niihin myös voidaan vaikuttaa.
–On olemassa tapauksia, joissa riskit on kartoitettu, mutta mappi on sen jälkeen siirretty hyllyyn ja korjaavat toimenpiteet ovat jääneet tekemättä. Tapaturmien ja sairauslomien väheneminen on sekä yrityksen että työntekijöiden etu ja sillä saavutetaan merkittäviä säästöjä. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä omastakin maakunnastamme, kertoo Vainionpää.
Työturvallisuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä, vaikkei työhyvinvoinnista lailla säädetäkään. Työhyvinvointiin satsattu raha palautuu Rintalan ja Vainionpään mukaan Suomessa 10-20-kertaisesti takaisin yritykseen. Amerikassa vastaava luku on 18-47.
Työturvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat samoja kaikissa yrityksissä toimialasta riippumatta. Kyse on pohjimmiltaan johtamis- ja toimintakulttuurista.
Tulokset eivät näy saman tien, vaan vasta vuosien päässä.
–Varmin tapa saada yrityksen työturvallisuusasiat nopeasti kuntoon on myydä yritys isolle jenkkifirmalle, heittää Vainionpää.
Hänen mukaansa yrityksessä kuin yrityksessä on mahdollisuus päästä kokonaan eroon työtapaturmista.
–Siihen ei monikaan usko, mutta se on täysin mahdollista. Miksi pitää sattua vahinkoja? Eihän kukaan halua olla se, joka teloo tai loukkaa itsensä.
Safecosta saa apua yrityksen turvatason kartoitukseen ja riskinarviointiin. Vainionpää ja Rintala tekevät myös työsuojelun toimintaohjelmia, jotka ovat lakisääteisiä vähintään yhden vieraan työntekijän yrityksissä. Niinikään he laativat pelastussuunnitelmia ennaltaehkäisemään onnettomuuksia ja kouluttavat yritysten henkilöstöä turvallisuusosaamisessa.
Työhyvinvointia joka päivä
–Monesti ajatellaan, että työhyvinvointiin satsaaminen on pohjaton kaivo, johon vain syydetään rahaa. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että työhyvinvointi syntyy jokapäiväisestä tekemisestä, työilmapiiristä, vastuunkantamisesta ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksista, luettelee Rintala.
Työhyvinvointi luodaan Vainionpään mukaan työpaikalla, ei kertaluontoisissa tykytapahtumissa.
–Kun ruvetaan puhumaan työhyvinvoinnista, ajatus kääntyy helposti sauvakävelyyn ja työpaikan tykytapahtumiin, mutta me uskomme siihen, että työhyvinvointi syntyy työpaikalla ja sisäisestä motivaatiosta – siitä, että työ tuntuu merkityksellistä. Tärkeää on itsemääräämisoikeus, eli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Samoin työntekijällä pitää olla mahdollisuus hyödyntää osaamistaan ja oppia uutta.
Sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista aiheutuva tekemätön työ käy yrityksille kalliiksi. Onnistuneella työkykyjohtamisella yrityksen on laskettu säästävän jopa 1000 euroa per työntekijä joka vuosi.
PIRJO LATVA-MANTILA
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
PL 50
61301 Kurikka
puh (06) 4515 500, fax (06) 4515 532
Arja Hissa
050 551605
arja.hissa[a]kurikka-lehti.fi